Titanic-Mikko Pohjola

Suunniteltiin jo tontit, kiitoskorttien fontit sunnuntait ja matkat rodoksen, reitin piirsimme tarkkaan, silti kuljimme harhaan, haikaratkin eksyi naapuriin, ainahan vois mennä huonommin, voi jäähyväiset olla alkukin, Löydät kyllä toisen käden jota puristaa, onnen joka valvoo kun kipinä torkahtaa, kuka näistä päättää mihin voimme valittaa, kenellä on kortti kun titanic uppoaa, kun titanic uppoaa, Milloin kuva harmaantui, naurut hymyksi taantui, valmiita ei oltu muutokseen, huomenna jo näemme kirkkaammin, mut tiedäthän, oot kaikki vieläkin, Löydät kyllä toisen käden jota puristaa, onnen joka valvoo kun kipinä torkahtaa, kuka näistä päättää mihin voimme valittaa, kenellä on kortti kun titanic uppoaa, mulle kaikkein tärkein oot ja siksi lähdenkin, tahdon sulle ne lupaukset jotka verelläni kirjoitin, meidän vain täytyy ymmärtää se mitä viivan alle jää, Löydät kyllä toisen käden jota puristaa, onnen joka valvoo kun kipinä torkahtaa, kuka näistä päättää mihin voimme valittaa, kenellä on kortti kun titanic uppoaa, kun titanic uppoaa.