Mielialat ylös alas-Cheek

Che-che-che-cheek. Ku illat pimenee, sää viilenee, hulina rauhottuu ja putki taittuu. Niin sä jäät yksin ajatuksies kanssa... Välil mietin miksen itke enää? Miksen herää koskaan virkeen enää? Uni on kuoleman serkku kai siks se lepää, tää on mun elämä, siis voin sen itse elää. Mä oon bissen perään ja aina kapakas, ja viikonlopun jälkeen aina vaihdan lakanat. Pitkäs juoksus tää meininki onki aika hataraa, ei sikailu oo siistii, seki myös painaa tavallaan. Ku mimmit haluu hengaa siks et ollaan lavalla, nii miten sitä oikeeta vois ees koskaan tavata? Naiset on aina sun messissä vääristä motiiveist, ja vaikkei ketään mukana nii säälistä kotiin veis. Ei bändäristä voi leuhuttaa et: "Käärimpäs potin hei". Ne kerää boksereit sun kämpiltä todisteiks, ja miettii et "Seinälleni nää pistän koristeeks!". Voi morjens! Ei oo hääviä tosin, ei. Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Suomest ku ollaan ni lääkkeeks on juomista." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Se on heikko lääke." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Suomest ku ollaan ni lääkkeeks on juomista." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Se on heikko lääke." Jeah, katson itseäni peilistä, putken jälkeen pöhö pääl ku Jorma Reinillä. Dokausluoja on kyl hoitanu mun leiviskän, ku pullo suussa iso poika tullu teinistä. Ku tapan ollu tinttaa sen kolme iltaa viikossa, ei vaikutukset pysyis ees korsetilla piilossa. Leija kaupungin yllä, taasen hornettina liidossa, joskus tuntuu aidolt ku sais bordellissa kiitosta. Moodsvingei helvetistä taivaisiin, tarjol mimmei laatuberbereist raihnaisiin. Niin paljon enemmän ku kaipaisin, jos saisin kaiken yhdes paketis nii vaihtaisin. Nää on näit iltafiiliksii ku löhöö sohvalla, aamulla sit kaikki on taas kohdallaan. Ei kerkee pysähtyä kelaamaan, bottomline - joskus saattaa kyllästyä pelaamaan. Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Suomest ku ollaan ni lääkkeeks on juomista." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Se on heikko lääke." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Suomest ku ollaan ni lääkkeeks on juomista." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Se on heikko lääke." Joskus tuntuu et on maailman onnekkain, mut samaan aikaan niskas painolastii tonneittain. Mä tunnen olevani aina vapaa kaikest, mut samaan aikaan ootan et heräis painajaisesta. En voi sanoo ettei menneisyyden haamut ikin hämää, väärät muistot ja hiljaisuus ne saa mut tikittämään. Sit taas ku mut mikissä näät, oon siellä missä haluun, ku oon käyny määränpäässä, loput matkasta on paluu. En haluu palata, jo liikaa matkaa takana, liikaa palaneit siltoja, siit ku olin kakara. Mä päätin et riidan tullen enää käytän suuta, ja laitan jalkaa toisen eteen, nenä näyttää suunnan. Voin kääntää sivuu mut on vaikee olla muistamatta, kannan mukan juttuja joitten pysty ees kuiskatakkaa. Mut viel kuulen nii monen suusta paskaa, se panee miettiin ja tekee mieli huilata taas... "Se on heikko lääke." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Suomest ku ollaan ni lääkkeeks on juomista." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Se on heikko lääke." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Suomest ku ollaan ni lääkkeeks on juomista." Mielialat pomppii jatkuvasti ylös alas. "Se on heikko lääke." "Kaikki ovet kiinni, kaikki ovet kiinni, kaikki ovet kiinni, kaikki ovet kiinni." Se on heikko lääke!