Pohjanmaa-Johanna Kurkela

Varis lentää yllä peltoaavan taivaalla kai kiurun laulu soi kuka korjaa sielun syvän haavan kuka hoitaasuuren surun voi yksin kulkee poika yksinäinen ilman ainuttakaan auttajaa kevät on vaan mieli allapäinen muistaa neitoa hän ihanaa Mutta katso vielä taivahalle kevään kiurut siellä ilakoi katso laajaa pohjanmaata poika eihän kauniimpaa kai olla voi Yksin kuluu kevät, yksin kesä yksin kuljet syksyn hämärään toisilla on onnen kultapesä toiset luotu on kai elämään eihän tätä murhemielen määrää kukaan pysty täysin mittaamaan eikä kukaan auta pirttijäärää jos ei itse käy hän auttamaan Siis katso vielä taivahalle kevään kiurut siellä ilakoi katso laajaa pohjanmaata poika eihän kauniimpaa kai olla voi Eihän ole ainut yksinäinen joku kulkee sua etsien kerran taipuu onni itsepäinen löytyy rakkaus toivo kesien huomenna on päivä toinen sulla etkä muista tätä ikävää anna uuden elämäsi tulla paljon koet ennen hämärää