Ruusunen-Anna Puu

Ruususen laulla, prinssiä vailla unta mä elämästä nään en tahtois nukkuu, vaan suudelmiin hukkuu ikiuneen ilman häntä jään. Heräsin tänään hellään suudelmaan useinhan minä suukkosia saan mutta tämä oli kuitenkin toista kuin muut veri kulki kuohuen ja virkosivat luut. Et koskaan arvaa kenet siinä näin! Prinssini uljas hän seisoi edessäin sadan vuoden unen hän suuteli pois niin kuin niitä vuosia ollutkaan ei ois. Nukuitko hyvin? Kysyi hymyillen satayksi vuotta ja liioittele en väsymyksen syitä hän ei kysellyt minä sanoin: prinssi, suutele mua nyt! Et koskaan arvaa Minä voin olla vaikka tuhat vee, mutta sittenkään sitä virhettä en tee etten mä heräis hellään suudelmaan, jos vain sen rakkaalta prinssiltäni saan. Et koskaan arvaa