Avaruuden Kevät-Kaija Koo

Hn valmistaa aamusmpyln On piv noussut ennen kuin on hn On taukoamaton lynti sotarumpujen Ne kiusaa vaikka hn on jo tottunut siihen Hn toivoo aivan kaikille aina hyv, vaikka itse hn kantaa mielt srkyv Kun tytt paha vainoaa Hn tiet tien varamaailmaan Hn kyllstyy sotarumpujen meteliin Hn tahtoo nousta niiden ulottumiin Hn katsoo taivaalle, tiet ett kohta on aika nousta taas hyvin pitkn lentoon Avaruuteen kevt on tullut taas, kun sen kuutkin vihert Hn mielessn sen hetkess miehitt Kun ilta sinert, jos joku sanoo se on iso askel hlle, mutta pieni ihmiselmn Tytt voisi hyvin sanoa tlle, oletko jo sin nhnyt avaruuden kevn Avaruuteen kevt on tullut jlleen Ja siell linnut jo visert Ja sotarummun paukkeet ji maan plle Ne matkalla hyytyi ilmakehn Ja maa nytt kauniimmalta silloin Kun sit katselee kauempaa Kyll sill loppuvuoden el Kun on nhnyt avaruuden kevn Kun joku tytt pin kvelee Niin tytt anteeksi pyytelee Hn kaikkien tuijottavan hnt luulee Hn toistenkin puolesta ni kuulee Hn toivoo ett kaikilla kaikki hyvin menee Ja on itse niin herkk ett helisee Avaruuteen kevt on tullut taas Kun sen kuutkin vihert Hn mielessn sen hetkess miehitt Kun ilta sinert, jos joku sanoo se on iso askel hlle, mutta pieni ihmiselmn Tytt voisi hyvin sanoa tlle, oletko jo sin nhnyt avaruuden kevn Avaruuteen kevt on tullut jlleen Ja siell linnut jo visert Ja sotarummun paukkeet ji maan plle Ne matkalla hyytyi ilmakehn Ja maa nytt kauniimmalta silloin Kun sit katselee kauempaa Kyll sill loppuvuoden el Kun on nhnyt avaruuden kevn