Aamukahvit-Hector

Enemmän kuin luuletkaan tiedän, elämää oon katsellut niin. Enemmän kuin luuletkaan siedän, saat jäädä niinkuin silloin sovittiin. Ei kukaan näitä öitä viedä pois voisikaan, ne loppuu kun me halutaan! Voit säästää kyyneleet, et niitä muille soisikaan; ne runoon voit tallettaa... Mä lehden sisään työnnettävän kuulen; sen nostan, aukaisen ja hämmästyn! Sen aikaisemmin lukeneeni luulen, kuin muististani irtireväistyn... Sä kahlaat juorupalstan sokkeloihin: kas vain! - ja voi, kuulehan! Ois hauska päästä noihin karkeloihin! Mä sateen soisin alkavan... On kahvi vielä hiukan liian kuumaa... Näät kuolinilmoituksen tuttavan; tuo tieto pienen pääsi aivan huumaa, et soisi minkään loppuvan... On kesä aina, talvea ei koskaan! En lunta, ei ikävää! Sä tuhlaat rahas kaikenlaiseen roskaan, et sitä voi selittää...